21. Tuhat tulimmaista!

21. Tuhat tulimmaista!

Frank Martela otti yhteyttä ja kertoi kasaavansa juhlakirjaa 60 vuotta heinäkuussa 2013 täyttävälle Esa Saariselle yhdessä Lauri Järvilehdon, Peter Kentän ja Jaakko Korhosen kanssa. Minun toivottiin kirjoittavan yhteistyöstäni Esan kanssa. Päätin kirjoittaa johtajuudesta.

Talouselämä oli julkaissut tammikuussa 2011 jutun, jossa suurten suomalaisyritysten johtajilta kysyttiin, ketkä suomalaiset kouluttajat ovat eniten vaikuttaneet suomalaiseen johtamiseen. Esan nimi oli toisena heti Tero J. Kauppisen jälkeen.

Tämä oli ehkä joillekin yllätys, minulle ei. Olisin ihmetellyt, jos Esan nimeä ei olisi listalla ollut. Ehdotinkin Frankille, että kirjoitan Esan johtamiskäsityksen muuttumisesta sinä aikana, jonka olen hänet tuntenut.

Päädyin siihen, että Esan vaikuttavuus tulee ennen kaikkea siitä, että hänen ihmiskuvansa poikkeaa dramaattisesti useimpien johtajuuden kouluttajien painotuksista. Filosofina Esa pitää ihmisarvoa itseisarvona. Perinteisessä johtamisessa ihminen nähdään lähinnä keinona toteuttaa johtamisen tavoitteet, vaikka ei tätä yleensä ääneen sanota.

Perehtyessäni Esan teksteihin huomasin, että hänen käsityksessään johtamisesta on kolme selkeää vaihetta. Ensimmäinen Esa oli ärhäkän kriittinen, ja sellainen on nähtävissä Muutostekijä -kirjassa ja neliosaisessa tv-dokumentissa, joka kirjan pohjalta tehtiin 1991. Sen ydinviesti on, että johtamisen vanhan kaartin on muututtava, koska ihmiset muuttuvat ja aika muuttuu. On ihmisen aika.

Toisen vaiheen Esa näki johtamisen mahdollistavan ihmisten kukoistuksen. Johtaja on siinä onnellistaja. Tämän vaiheen elin Esan rinnalla, ja se ajoittuu vuosiin 1995-2002.

Kolmas vaihe käynnistyi 2002 systeemiälyn myötä. Siinä johtaminen lähtee kokonaisuuden hallitsemisesta. Yksilön tehtävä on sopeutua systeemiin, jonka osa on, mutta ei alistumalla, vaan pyrkimällä aktiivisesti muokkaamaan systeemiä hyvään suuntaan. Tämä on loistavasti linjassa sen kanssa, mihin suuntaan ihmistieteissä on edetty.

Esan takana on nainen

Tekstini julkaistiin juhlakirjassa Elämän filosofi, ja kerroin keskeiset kohdat kirjan julkistusseminaarissa urani ehdottomasti kovimmassa seurassa. Ennen taukoa puhuivat mm. Ilkka Niiniluoto ja Kirsti Lonka, minä olin ensimmäinen tauon jälkeen. Aloitin käsikirjoituksesta poiketen toteamalla, että edelliset puhujat ovat nostaneet Esasta esiin hienoja pointteja mutta että Esa on kasvanut Esaksi kahden tekijän takia. Molemmat olivat salissa, ja kohdistin huomioni ensin Esan äitiin, Iisa Saariseen. Kaikki 600 paikalla ollutta nousivat seisomaan ja taputtivat melkein minuutin.

Sen jälkeen totesin jokaisen Esaa kuunnelleen tietävän, mikä vaikutus Pipsalla on Esaan ollut. Jälleen taputettiin pitkään ja hartaasti, mutta olen ihan varma, että harva salissa tajusi, miten syvää vaikutus on oikeasti ollut.

Seminaarin jälkimmäisen osion teemana oli johtajuus, ja minun jälkeeni siitä puhuivat vielä Tapio Aaltonen, Pertti Korhonen, J. T. Bergqvist, Matti Alahuhta ja Jorma Ollila. Matti Alahuhta oli jo tuossa vaiheessa nostanut Koneen uusiin korkeuksiin, ja useana vuonna kollegat olivat äänestäneet hänet Suomen parhaaksi johtajaksi.

Puheelleni oli varattu vain vartti, mutta ehdin todistaa, miksi Esa on "mielestäni parasta, mitä suomalaiselle johtamiselle on ehkä koskaan tapahtunut".

On ollut sanomattoman suuri kunnia seurata läheltä ja rinnalta Esan kasvua ihmisenä. Itsetietoisesta älyköstä on kasvanut viisas mies, joka tekee sitä samaa, mitä Nokia sanoo sloganissaan tekevänsä: connecting people.

Esan merkitys suomalaiselle johtajuudelle on kiistaton. Sen vaikuttavuus ei johdu hänen luomistaan hienoista käsitteistä (latistuksen mankeli, kukoistuslupa, uomakipitys, keppihyypiöt, arvonriisto jne.), vaan hänen hyvästä ja syvästä ihmiskuvastaan.

Esa haastaa jokaista meitä kysymään itseltään: mikä on ihmiskuvani? Mitä de facto ajattelen ihmisistä? Miten osoitan arvostukseni ja rakkauteni toisiin omassa arjessani tekojen tasolla? Esa rohkaisee meitä ajattelemaan ja tuntemaan, sukeltamaan syvälle itseen ja toisiin, käyttämään ylärekisterin sanoja, mutta ennen kaikkea kytkeytymään toisiin ihmisiin. Esa on raivannut tietä ihmis- ja elämänuskoiselle tavalle johtaa. Lämmin kiitos meidän kaikkien vaikuttuneiden ja vapautettujen puolesta!

Yhtenä aamuna ajatus kulkee

Seminaarin tauolla Pertti Korhonen sanoi, että minun pitäisi tehdä kirja omista Facebook-päivityksistäni. Olin tällaisen pyynnön muutamalta muultakin kuullut, mutta Pertin sävy oli niin vaativa ja imarteleva, että siitä oli vaikea kieltäytyä.

Seminaarissa oli paikalla myös graafikko Marjaana Virta, ja soitin hänelle pari päivää myöhemmin. Kysyin, mitä hän tykkäsi ideasta. Marjaana piti ajatusta hyvänä, ja sovimme tapaamisen Ekbergin kahvilaan.

Siellä kerroin, että minulla on reilut 600 julkaisukelpoista päivitystä kolmelta vuodelta, mutta Marjaanan mielestä kirja tarvitsisi tuhat. Loput löytyivät helposti kirjoistani ja lehtijutuistani.

Kirja sisälsi tuhat ajatelmaa, ja siitä sai nokkelasti väänneltyä nimen: Tuhat tulimmaista!

Olen aktiivinen Facebookin käyttäjä. Tapanani on ollut aamuisin päivittää statukseni jollakin päässä pyörineellä ajatuksella. Fiksu Facebook-verkostoni "pakottaa" kiteyttämään ja antaa palautteen heti, kannustaa, vaatii perusteluja, kyseenalaistaa, jatkokehittelee. Ja unohtaa nopeasti: harva enää kommentoi vuorokauden vanhoja päivityksiä.

Facebookin ansiota on, että ajatuksia tulee kirjanneeksi. On ihan eri asia kirjoittaa ajatuksia kovalevylle tai muistikirjaan kuin tutuille, jotka reagoivat peukulla tai kommentilla.

Ryhmittelin ajatelmat aakkosjärjestykseen avainsanan mukaan, ja ensimmäinen sana oli aamu. Yksi lempihokemiani on kauan ollut: "Yhtenä aamuna kaikki on toisin."

Lause viittaa siihen, että isoja muutoksia ei aina huomaa heti niiden tapahduttua. Jonain aamuna herätessään havahtuu omaan tilanteensa muuttumiseen. Paluuta vanhaan ei ole.

Tuumin, että olisi aika nokkelaa laittaa viimeiseksi avainsanaksi . Sellaista ajatelmaa minulla ei ollut, mutta alitajunta teki työtä ja seuraavana aamuna herätessäni päässä oli ajatus: "Synkimmänkin yön jälkeen sarastaa aamu."

Kasasin kirjan muutamassa viikossa. Ihmettelin, miten nopeasti omatkin ajatuksensa unohtaa niin, että ne eivät edes tunnu omilta.

Kirjan esipuheessa annan lukutapavihjeen:

1. Avaa kirja ihan mistä vain.

2. Lue hitaasti kohta, johon silmä sattuu, ja anna sanojen vaikuttaa hetken.

3. Ota omaksi, jos omalta tuntuu, tai unohda, jos ei.

Pertti Korhonen ehdotti kirjan nimeksi "Heikin helmiä" sanaleikkinä Suomen Kuvalehdessä ilmestyneeseen sarjakuvaan Heikki ja Helmi. En kuitenkaan halunnut omaa nimeäni otsikkoon, vaikka idea olikin mainio ja sana helmi kuvaava.

Alaotsikoksi tuli kuitenkin "heikismin helmiä". En ole varma, kuka keksi sanan heikismi, mutta säihkyvän sisututkija Emilia Lahden aivotuotoksena sitä pidän. Heikismi on minun tapani ilmaista asiat: suorasukaisesti ja vähän vekkulisti, leikitellä sanoilla, uhmata tavanomaista ajattelua tosissaan mutta ei totisena, haastaa etsimään uusi näkökulma asioihin.

Joulukuussa 2013 kirja oli painovalmis. Halusin julkistuksen tietenkin Heikin nimipäiväksi, mutta se sattui sunnuntaiksi. Ajattelin ensin, että ei ihmisiä voi sunnuntaina julkkariin vaivata, mutta toisaalta moni pääsisi todennäköisemmin pyhäpäivänä kuin arkena.

Hakupalvelu venuu.fistä löysimme sopivan paikan: kirjakauppa Arkadia Töölössä oli kuin tehty tähän. Päätimme, että kahden ja viiden välillä voisi tulla ja lähteä milloin vain, ja tasatunnein kertoisin kirjan synnystä ja sisällöstä.

Lähetin avec-kutsun tutuille ja toivoin paikalle sataa ihmistä, mutta kaksi viikkoa ennen H-hetkeä yli 200 oli ilmoittanut tulevansa. Apua! Alakerran esitystilaan mahtui max 40 henkeä. Ilmoitin pitäväni vartin esityksen puolen tunnin välein, jotta kaikilla olisi mahdollisuus se kuulla.

Sali oli kaikilla kerroilla täynnä ja tunnelma käsinkosketeltavan tiheä. Oli hienoa jakaa yksi elämäni kohokohdista niin monen minulle tärkeän ihmisen kanssa.

Ei edes Wahlroos

Tein kirjan omakustanteena, mutta taloudellinen menestys se ei ollut, eikä raha toki ollutkaan tekemisen motiivi. Tässä pieni valikoima kirjaan päätyneiden ajatelmien kirjosta:

  • Jos olet lintu, kannattaa nousta aikaisin. Jos olet mato, malta vielä minuutti.
  • Fanaattisuus on yhdistelmä henkistä laiskuutta ja intohimoista tylsyyttä.
  • Kaikkea ei tarvitse kokeilla. Voi myös päätellä, että seinä on kova eikä halua törmätä siihen.
  • Hyvää käytöstä ei tarvitse koskaan perustella.
  • Moni asia on ihan helppoa verrattuna lampun vaihtoon autossa.
  • Kun mieli on hiljaa, elämä kuuluu.
  • Elämän kuuluu välillä häikäistä.
  • Ihminen, joka ei osaa itselleen nauraa, jää paljosta ilosta paitsi.
  • Ilman huumoria elämä on ihan älytöntä.
  • Hyvä ei lopu, vaikka sitä kuinka jakaa.
  • Hyviä ihmisiä elämä hyväilee.
  • Aurinkoisella jäällä hiihtely tepsii aina.
  • Mitä ihminen haluaa tehdä, sille hän löytää ajan.
  • Itsensä kanssa jokainen elämäänsä viettää.
  • Itseään arvostava ei päästä itseään helpolla.
  • Itseään täynnä oleva ihminen jää paljosta hyvästä paitsi.
  • Itsekkyys on vankila, johon ihminen itse itsensä tuomitsee.
  • Miksiköhän kansanvallaksi kutsutaan maita, joissa kansalla ei ole minkäänlaista valtaa?
  • Lama ei kaada ketään, mutta kehityksen pysähtyminen kaataa jokaisen.
  • Jos kesää ei olisi, se pitäisi kyllä keksiä.
  • Kiire tekee ihmisestä tehottoman tohelon.
  • Kokous = väärinkäsitys yhteistyöstä.
  • On se hurjaa, että joillakin on näillä bensan ja viinan hinnoilla varaa ajaa kännissä autolla.
  • Kun elämä kutsuu, kannattaa vastata.
  • Ihmisen on tärkeätä kuunnella myös sitä, mille ei löydy sanoja.
  • On fiksumpaa tehdä tyhmiä kysymyksiä kuin korjata tyhmiä virheitä.
  • Jos todella haluaa laulaa, löytää kyllä laulun.
  • Lempeys on lahja, jolla on taipumus palata antajalleen.
  • Lumen sanoma voisi olla tämä: olomuodon muutoksella voi maalata maiseman.
  • Luonnon pensseli on tarkka ja herkkä.
  • Luottokortti helpottaa ostamista, mutta vaikeuttaa maksamista.
  • Mahdollisuuksien puutteesta elämää ei voi syyttää.
  • Menestyminen on tahtoasia. Ei niin, että tahtomalla saisi menestystä, vaan niin, että sitä ei voi saada tahtomatta.
  • Mieli on tuoretavaraa.
  • Ihminen on luomakunnan ainoa minäkäs.
  • Jos moka on lahja, meitä lahjakkaita on todella paljon.
  • Yhtä nuottia soittamalla ei synny sävelmää.
  • Musiikki kohottaa olemisen potenssia. Elämä soi musiikissa.
  • Eläminen on muuttumista. Kun ihminen lakkaa muuttumasta, hän lakkaa.
  • Naisissa on toivomme paremmasta maailmasta.
  • Jos et naura, et loista.
  • Uskoni Nokiaan ei horju. Sitä ei ole.
  • Kaikissa asioissa on vähintään kolme puolta.
  • Aika riittää oleelliseen ja vähän jää ylikin, pelkkään olemiseen.
  • Kukaan ei voi tanssia kaikkien pillien mukaan.
  • Ihmiset ovat taitavia ratkaisemaan ongelmia, jotka eivät heille kuulu.
  • Ihminen ei opi mitään kuuntelemalla vain juttuja, joihin uskoo.
  • Oletko paikalla, kun olet paikalla?
  • Pakottamalla pääsee vain puolitiehen.
  • Tekoja saa pakottamalla, mutta tehoja saa vain innostamalla ihmiset.
  • Elämä palkitsee kiitollisen.
  • Pelko on huono kaveri mihinkään.
  • Pienellä mielellä ei pitkälle pötkitä.
  • Eniten tallatut polut eivät johda mihinkään.
  • Jos ihmiset puhuisivat toisilleen ja kuuntelisivat toisiaan, moni turha tabletti jäisi ottamatta.
  • Jokainen istuu oman päättämättömyytensä päällä.
  • Raha tarvitsee rajat.
  • Jos onnea voisi ostaa, moni ehkä odottaisi niin kauan, että se tulee alennusmyyntiin.
  • Rakkaus on ainoaa aitoa rikkautta.
  • Valehtelu ja halu kaverin kusettamiseen tuhoavat yhteiskunnan ytimen.
  • Pitänee olla realisti ja siirtyä äijäjoogaan... Tavoitteeni on rautakangen notkeus, mutta spagetin rentous.
  • Ihmiset riitelevät kaikesta, mitä eivät ymmärrä.
  • Ei ole rikos olla rikas. Moni on rikastunut tolkuttomasti olemalla hyvä siinä, mitä tekee, tai tekemällä hyvää toisille.
  • Elämä on suora lähetys. Onneksi voi valita, millaista selostusta kuuntelee.
  • Elämästä ei selviä muuten kuin olemalla hengissä.
  • Lopeta vasta kun loput.
  • Suomi on hyvä maa, jossa asuu ahkera mutta kiittämätön kansa.
  • Ihmisen suuruus näkyy hänen tavassaan kohdata ja kohdella tuntemattomia.
  • Järjen komennossa sydän voi pahoin.
  • Elämä syleilee sitä, joka syleilee sitä.
  • Mikään määrä taitoa ei pysty korvaamaan puuttuvaa tahtoa.
  • Monet ihmisen ongelmista syntyvät siitä, että tahtoo enemmän kuin tarvitsee.
  • Huonot tavat ovat opittuja, mutta niin ovat hyvätkin.
  • Jos selviää tiistaista, selviää koko viikosta!
  • Ihminen on ihmiselle tuki.
  • Ei kannata tonkia tunkioita.
  • Jos jokin tuntuu turhalta, se saattaa oikeasti ollakin.
  • Tyrannit tahtovat sammuttaa ihmisten aivot.
  • Työn arvon tajuaa erityisen hyvin silloin, kun se puuttuu elämästä.
  • Se nyt vaan on tyhmää mollata omaa työtään.
  • Jos et usko pystyväsi parempaan, et pysty.
  • Mainio merkitys sanalle vaatimattomuus: se, että ei vaadi.
  • Mitä enemmän vakuuttelee, sen vähemmän vakuuttava usein on.
  • Ihmiset kertovat pomoilleen vain valittuja paloja totuudesta.
  • Pimeän jälkeen tulee valo, kyynelten jälkeen ilo.
  • Valta ja arroganssi on vaarallinen (mutta yleinen) yhdistelmä!
  • Valta tekee ihmisestä samalla aikaa säälimättömän että säälittävän. Kukaan ei voi olla vallastaan varma. Ei Kummola, ei Putin, ei edes Wahlroos.
  • En tiedä arvokkaampaa osaa ihmiselle kuin olla äiti.
  • Vapaa mieli löytää oikean polun.
  • Varo varovaisuutta.
  • Harmaan kiven voi myös kiertää.
  • Ei pidä suuttua teknisille vempaimille. Tietokoneet olkoon poikkeus.
  • Harva löytää mitään vikaa omasta ymmärryksestään.
  • Kaikkia virheitä ei kannata, ehdi eikä tarvitse tehdä itse.
  • Virheistä oppii. Siksi aion tehdä niitä edelleen.
  • Virheitä pelkäämällä tekee yhden.
  • Yhteinen tahto on se, mikä toteutuu. Kun sitä ei ole, toteutuu sekaannus.
  • Egoilla ei pitkälle pötkitä. Ilman toisia ei tule tuloksia.
  • Menestyvä yritys ei koskaan ole yhden miehen show.
  • Mihinkään ei ihminen totu niin nopeasti kuin ylellisiin oloihin.

Yksin ei ole kaksista

Olen tästäkin kirjasta hurjan ylpeä. Formaatti on moderni, taitto kaunis ja koko käteenkäypä.

Kirjassa olevien ajatusten ei ole tarkoitus olla loppuun asti harkittuja mietelauseita, vaan oivallusta edellyttäviä, spontaaneja lausahduksia, joille lukijan pitää itse antaa tunnevoima ja merkitys, kytkeä omaan ajatteluunsa.

Innostukseni Facebookista ei ole laantunut, pikemminkin päinvastoin. Facebook on mainio tapa pitää yhteyttä ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Se on paljon parempi kuin sen maine niiden ihmisten joukossa, jotka eivät sitä käytä.

Monia kohottavia keskusteluja olen sen välityksellä käynyt, monta uutista kuullut ja muutamia ihmisiä närkästyttänyt, ja onpa jokunen saanut minutkin tuohtumaan. Yhdellä sanalla: elämää.

Ja onhan FB mainio väline arkistoimaan myös oman elämän tapahtumia. Joka vuosi ällistyy katsellessaan, mitä kaikkea yhden vuoden aikana on tullut touhunneeksi.

Kirjan esipuheen päätin Hessu Hopon ajatukseen, että yksin ei ole kaksista, ja loppukaneettina toivon, että kirjan sanat muuttuisivat lukijan mielessä siiviksi, jotka nostaisivat hänet korkeuksiin.