34. Kehitä ja kehity, mutta älä kesyynny

Kirurgi-isä ei pitänyt siitä, että hänen poikansa jätti koulun kesken ja lähti merille.

Laivalla poika viihtyi parhaiten keittiössä, koska siellä "ei tarvittu algebraa eikä geometriaa". Siellä alkoi hahmottua myös se, mitä hän elämässään haluaa tehdä.

Poika kävi koulun loppuun, luki ylioppilaaksi, mutta koska päästötodistuksen keski-arvo oli vain 6,36, jatkopaikan löytyminen oli työn takana.

Ravintola-ala veti ja 28 hakemusta lähti ravintola-alan yliopistoihin eri puolilla maailmaa. Haagan hotelli- ja ravintolaopisto kelpuutti Rabbe Grönblomin opiskelijaksi.

Yhtenä päivänä nuorukainen tiesi, mitä haluaa.

"John Darling -niminen amerikkalainen professori kysyi meiltä, mitä me aiomme tulevaisuudessa tehdä. Sinä päivänä lupasin itselleni menestyä. Sanoin, että minä haluan nimeni hotellin katolle niin kuin Inter-Continentalissa on."

Valmistumisensa jälkeen poika oli kolme kuukautta työttömänä, eli vaimon palkalla ja kiroili ääneen.

Kun 25 työpaikkahakemusta oli tullut takaisin, Rabbe Grönblom kyllästyi kerjäämään, vuokrasi Vaasan torin kulmassa toimivan Shellin baarin ja muutti sen pizzeriaksi. Rahaa tarvittiin 8000 markkaa.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin avattiin toinen ravintola, nyt omalla rahalla.

Vuonna 1987 Elanto halusi Grönblomin mukaan "väkisin ostaa koko ketjun". Mies myi ja lähti puoleksi vuodeksi Nepaliin pohtimaan syntyjä syviä.

Palattuaan hän perusti Kotipizzan, josta on kymmenessä vuodessa tullut Suomen suurin pikaruokaketju. Ketjun 287 toimipaikkaa keräsivät vuonna 1999 asiakkaiden kukkaroista 338 miljoonaa markkaa. Jos pitsan syönti jakautuisi tasaisesti, jokainen suomalainen söisi kaksi Kotipizzan paistosta vuodessa.

Se on just eikä melkein

Kun Rabbe Grönblom 1998 myi neljänneksen Kotipizzasta CapMan Capitalille, hän sai osakkeista 20 miljoonaa markkaa. Hintaa ei maksettu omaisuudesta, eikä taseesta, enemmänkin ideasta.

Kotipizzan laskelmien mukaan Suomeen mahtuu 500 Kotipizzaa. Tavoitteena on avata 60 uutta paikkaa vuodessa.

Kotipizza on yrittäjän vetämä, mutta ravintola toimii tiukan konseptin mukaan. Grönblomin oivallus pitsan standardoimisesta syntyi, kun hän tutustui Burger Kingiin.

Kotipizzan kulmakivi on tuotteen tasalaatuisuus. Jokainen paistaja jokaisessa Kotipizzassa tekee täsmälleen samanlaisen tuotteen. Juustoa, kinkkua tai katkarapuja laitetaan juuri se määrä, mikä ohjeessa sanotaan.

"Tuotteen pitää olla just eikä melkein, piirua myöten aina samanlainen. Siksi kaikki raaka-aineet punnitaan." 1

Ruokalista on se mikä on, mutta moni asiakas ilmoittaa, että haluaakin Vegetarianaansa paprikan tilalle sipulia tai Cacciatoransa lisätäytteeksi sinihomejuustoa. Tähän suostutaan toki, koska tasalaatuisuus ei edellytä uppiniskaisuutta.

Taikinakaan ei ole mikä tahansa sinnepäin-sekoitus vaan kahden vuoden tuotekehittelyn tulos.

Tarkka resepti palvelee kolmea tarkoitusta. Ensiksikin asiakas tietää, mitä saa. Toiseksi, jokainen oppii ilman kokkikouluakin tekemään hyvän pitsan. Kolmanneksi, hävikki pieneni ja tuotto parani, kun aineita ei käsikopelolla ja kokin mieltymysten mukaan roiskita taikinan päälle.

"Koulussa opetettiin, että hyväksyttävä hävikki on 10 prosenttia, meillä se on alle yhden." 

Rabbe Grönblom uskoo kolmen D-sanan taikaan: develop - duplicate - dominate.

Develop tarkoittaa sitä, että on kehitettävä huippuunsa se, mitä tekee.

Duplicate on sitä, että pystyt tekemään juttuasi tehokkaasti, jos se on monistettavissa.

Dominate tarkoittaa sitä, että sinun pitää hallita omaa alaasi ja kehittyä koko ajan niin että kuljet muiden edellä.

Kesy tyyli periytyy

Toinen kulmakivi on sovitusta kiinni pitäminen. Grönblom haluaa jokaisen vaativan itseltään erinomaista toimintaa. Hän ei siedä velttoutta ja välinpitämättömyyttä.

"Jos jotain sovitaan, niin sanaan on voitava luottaa. Jos lupaat raportin huomiseksi kahteen mennessä, sen on oltava kahdelta valmis."

Kun työt on jaettu, kaikkien on itse hoidettava oma osuutensa urakasta, muuten kaikkien muiden työ vaikeutuu. Aikaa hukkaantuu toisten työn valmistumista odotellessa.

"Kesy tyyli periytyy. Jos hyväksytään lipsuminen, lipsumisesta tulee tapa. Jos se sallitaan yhdelle. se on sallittava kaikille. Kohta mitään ei saada aikataulussa valmiiksi."

Jos joka viikko pitää saada yksi Kotipizza auki, kädet on täynnä omia töitä, eikä aikaa ole minuuttiakaan toisten valvomiseen.

Grönblom haluaa pitää ydinporukan pienenä ja tilata kaiken mahdollisen alihankintana. Kotipizzan pääkonttorin vahvuus on vajaat 

Ihmisten on tiedettävä ja muistettava, miksi he käyvät töissä. Kotipizzan pääkonttorin seinällä on iso taulu, jossa näkyy toimipaikkojen määrä. Aina kun uusi sopimus tehdään, summeri kutsuu kaikki paikalla olevat kilistämään lasi shampanjaa uuden yrittäjän onneksi. Sopimuksen tehnyt myyjä kuittaa tuhannen markan bonuksen.

Jos vuositavoite saavutetaan, palkintona on matka eksoottisiin maihin. Ensimmäinen matka tehtiin patikoiden Kilimanjarolla, toinen Havaijilla ja kolmas Karibialla.

Grönblom palkitsee mieluummin elämyksillä kuin pelkällä rahalla, sillä yhdessä oleminen hitsaa porukkaa yhteen.

"Yhdessä itketään ja välillä on löysät pöksyissä, mutta aina opitaan jotakin toisistamme."

Kilimanjarossa opittiin, että huipulla tuulee aina.

"Aina on sellaisia, jotka haluavat paikallesi. Jos haluaa olla markkinajohtaja, pitää käyttäytyä niin kuin ykkönen käyttäytyy. Ei paikkaa voi säilyttää, jos tekee vain helppoja asioita vanhalla tavalla, vaikeista asioista oppii enemmän."

Matkat ovat olleet loistavia koulutustilaisuuksia.

"Jos haluaa tuloksia, on lähdettävä pois työpaikalta. Ei siinä mitään opi, jos istuu samassa tuolissa missä aina istutaan ja samat kännykät soi. Pitää mennä metsään istumaan ja jakaa hyttysöljyä kaikille."

Pitää rakastaa

Nyt Rabbe Grönblom on menestynyt yrittäjä, mutta takana on raskaita ja vaikeita aikoja, kalliita oppitunteja.

"Olen tehnyt kaikki virheet mitä voi tehdä, mutta olen yrittänyt pitää huolen siitä, että otan nopeasti opikseni ja teen saman virheen vain yhden kerran."

Jo ennen Kotipizzan perustamista Grönblom oppi kullanarvoisen perusläksyn:

"Vain se, joka voi hyvin, voi antaa hyvää palvelua. Vaikka olisi mikä sprigi päällä ja kaikki tekniset vempaimet, ne eivät auta, jos itse ei voi hyvin."

Hän sanoo, että työntekijöitä pitää hoivata kuin perheenjäseniä.

"Työntekijöitä pitää rakastaa. Jos ei siihen pysty, pitää lähteä itse. Ihminen aistii heti, jos joku ei tykkää, vaikkei sanaakaan sanottaisi", Grönblom sanoi Telelinkki-lehden haastattelussa 1997.

Pomolla pitää olla aikaa niille, jotka eivät voi hyvin. Jokaiselle Kotipizza-yrittäjälle on nimetty kummi pääkonttorissa ja Grönblom edellyttää, että kävijöitä kohdellaan hyvin.

Käytävällä on automaatti, josta jokainen saa käydä hakemassa ilmaiseksi jätskiä tai limsaa. Grönblom edellyttää, että kaikki vieraat otetaan hyvin vastaan ja hän uskoo, että työntekijän lapsen on kivempi käydä äitinsä tai isänsä työpaikalla, jos hän saa ilmaista jätskiä niin paljon kuin pystyy itseensä ahtamaan.

Grönblom muistaa miltä tuntui aloittelevana yrittäjänä odotella sovitun tapaamisen alkamista jonkun pikkupäällikön oven ulkopuolella tämän jaaritellessa yksityisasioita puhelimessa, eikä hän halua omassa yrityksessään ihmisten kohtelevan ketään alentuvasti; ei asiakkaita eikä toisiaan.

Välittämisen yksi muoto on Grönblomin mukaan se, että Kotipizza-yrittäjän edellytetään maksavan laskunsa ajoissa ja olevan sataprosenttisen rehellinen ja avoin.

"On vaikea kertoa toiselle ikäviä asioita, mutta sitä pitää opetella."

Vaikka yrittäjien valintaan käytetään valtavasti aikaa, vasta tositoimissa paljastuu, onko ihmisestä seisomaan kuuman uunin vieressä pitkän päivän ja illan ja tekemään yrityksen paperityöt muulla ajalla.

Kuukaudessa lopettaa keskimäärin yksi, mutta viisi uutta aloittaa Kotipizza-yrittäjänä.

Grönblom on nähnyt ja tunnistaa yrittäjän kyllästymisen oireita. Hän ei kaihda neuvoa yrittäjää, joka ei työssään viihdy, vaihtamaan alaa. Turha tuhlata elämäänsä työssä, jota ei halua tehdä.

Jos Kotipizzan oma väki tulee pyytämään palkankorotusta, Rabben hälytyskello alkaa soida.

"Se on aina merkki siitä, että ihminen ei saa kicksejä työstään. Yleensä tällainen ihminen lähtee vuoden sisällä saapa hän korotuksen tai ei." 

Kerran tai kahdesti vuodessa juhlitaan. Kun ketju täytti kymmenen vuotta, pidettiin iltapukujuhlat ja yrittäjillä oli ketjun maksama smokki.

Entäs sitten kun tavoite on saavutettu?

Yrittäjän vaikeimmat hetket eivät aina ole silloin kun yritys on vaikeuksissa. Yhtä tukalaa saattaa olla se vaihe, kun on saavuttanut sen mitä on tavoitellut, eikä vielä ole keksinyt mitä seuraavaksi tavoittelee.

Kun Rabbe Grönblom oli saanut Kotipizzan käyntiin ja siirtynyt hallituksen puheenjohtajaksi, hän piti sapattivuoden kiertäen vaimon ja viiden tyttärensä kanssa purjeveneellä maapallon meriä.

Matka oli Rabben tapa rauhoittaa kolkuttavaa omaatuntoa; kohta tyttäret muuttavat pois kotoa ja nyt on viimeinen tilaisuus olla heidän kanssaan yhdessä ja hiukan hyvittää niitä poissaoloja, joita isän kiihkeä työ oli mukanaan tuonut.

Matka kesti 14 kuukautta ja oli unohtumaton elämys kaikille.

Yrittäjän poissaolo näkyi kuitenkin yrityksen taseessa muutaman miljoonan monttuna, ja palattuaan Rabbe joutui tosissaan käärimään hihansa saadakseen ketjun takaisin kasvu-uralle. Silti hän ei edes aseta kysymystä, kannattiko lähteä.

"Elämässä pitää olla arvojärjestys", Grönblom kuittaa vastaukseksi.